Aamulla oli pennuilla taas agiturismin vuoro. Pennut pääsivät aluksi tutkailemaan kenttää, nukkuivat treenien ajan aitauksessa ja saivat treenien lopuksi paljon ihailijoita ja rapsuttelijoita. Tuttu kaava :). Agitreenien loputtua pakkasin pennut pentumobiilin kyytiin, aikuiset koirat mukaan ja menoksi lenkille. Pennut pääsivät puuhailemaan lähellä olevan pikkujoen viereiselle nurmialueelle. Ja kuinkas ollakaan, Joku tipahti veteen yrittäessään juoda korkealta törmältä. Hyvinhän se pentu ui ja pelastautui äiskänsä neuvolla kuivale maalle. Kylläpä taas tuli tovi mietittyä, millä pennun vedestä nappaa ilman että muut hullut tulevat perään. Loppu hyvin, kaikki hyvin!
Seuraava stoppi oli Nooran ja Matkuksen luona Vartiomäessä, Helsingissä. Pennut pääsivät ensin juoksentelemaan pihan nurmikolla ja sen jälkeen tutustumaan sisälle. Oikein reippaasti kaikki tutkivat niin sisä- kuin ulkotilatkin. Joku löysi peilin, jossa riitti ihmettelemistä. Miksi en pääse tuota toista lähemmäs vaan törmään johonkin? Onko se täällä seinän toisella puolella? Hugon lelut kiinnostivat kovasti ja hetken tutkimisen jälkeen unikin maistui vieraassa paikassa erinomaisesti. Ennen lähöä oli vielä aika käydä pihalla ja syödä. Ruoka maistui erittäin hyvin vieraassakin paikassa. Ylläri sinänsä - not.
Kolmas etappi oli Julian koti Punavuoressa, Helsingissä. Pennut saivat ensin lyhyesti haistela kaupunkitunnelmaa, kun pissitin ne yksittäin hihnassa kadun varressa ennen sisälle viemistä. Tosi hienosti maalaispennut suhtautuivat myös kaupunkielämään ja olivat tosi reippaita. Julialla pennut tutkailivat aikansa, leikkivät leluilla ja kävivät nukkumaan. Päivän pituus alkoi jo vähän näkyä. Kävin Julian lähettyvillä myös lenkillä ja otin pennut mobiilissa mukaan. Pystytin pieneen puistoon pentuaitauksen, jotta pennut saisivat puuhailla enemmän kaupunkiympäristössä. Ainoat ihmetyksen aiheet olivat hyvin kovaääniset mopot ja ihan pentujen vieressä kiljuva lapsi. Rapsuttelijoita keräntyi ympärille hetkessä, kuinkas muuten. Pennut aivat paljon kehuja söpöydestään. Sitähän ne todella ovat!
Neljäs pysähdys oli Nummelan mökillä. Pennut puuhailivat pihalla täyttä vauhtia toisiaan, ihmisiä, keppejä ja maata pureskellen. Vauhti vain kasvaa päivä päivältä.
Suurkiitos Julia ja Noora, että pääsimme poppoon kanssa käymään! Oli huippupäivä!
Huomenna olisi vuorossa silmätarkastus heti aamusta ja visiitti Marian luona Porvoossa päivällä. Marialla olikin suunniteltuna jo vaikka mitä varaltamme.
Ja maanantaina onkin jo se odotettu pentutesti. Saa nähdä kuinka hyvin tähänastiset havaintoni ovat suhteessa Pekka Korrin arvioihin. Jännää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti